Sormiruokailijan 550 kilometriä
Hejsan alla vänner ja terveisiä Etelä-Ruotsista!
Ollaan lomailtu täällä lasten isoisän ja tämän puolison luona viikko. Nyt on aika startata kotia kohti, 550 kilometriä autolla ensin Tukholmaan ja siitä laivalla yli Turkuun.
Jännitti aika tavalla tulomatkalla, että miten tuo pieni reissunainen jaksaa istua ja mitä kaikkea syötävää pitäisi pakata mukaan. Mutta siinä olikin kaikki ruokahuoltoon liittyvä mietintä, sillä koko viikkona en ole kauhaa käteeni nostanut. Tervetullut tauko. Mutta nyt kyllä jo tekee mieli palata blogin ja hellan väliin.
Tähän väliin huomautan, että meillä ei pienihminen syö takapenkillä. Hän matkustaa siellä kaksin kuusivuotiaan veljensä kanssa, jolle ei voi sälyttää vahtimisvastuuta. Hänen penkinsä on selkä menosuuntaan, joten emme näe häntä. Ja vaikka näkisimme, tilanteet tapahtuvat nopeasti ja motarilla ei niin äkkiä pysähdytäkään turvallisesti, oteta lasta vöistä ja saada kurkkuun juuttunutta palaa pois. Tukehtuvasta lapsesta ei lähde ääntä. Tämä on asia, jota kannattaa autoillessa miettiä. Olisko mahdollista pitää ihan vanha kunnon evästauko, jolloin pieni ruokailija on valvovan silmän alla ja ajaessa voi keskittyä siihen pelkkään ajamiseen.
Mutta ne eväät! Niiden piti täyttää muutama kriteeri: säilyä huoneenlämmössä, olla mahdollisimman vähän sotkevia, sellaisenaan syötäviä ja terveellisyydestä vielä plussaa. Lämpimän ruoan söisimme muualla.
Tällaiseen pakettiin päädyimme paluumatkalla:
Sormiruokailijan reissueväät!
Smoothiepusseja ja niihin "jarrupala". Banaani, ufopersikka ja appelsiini sekä omaan laukkuun hedelmäveitsi. Talkmuruja. Ja isoisän puutarhasta punaisia ja valkoisia viinimarjoja, karviaisia, pikkuruisia keltaisia tomaatteja, metsämansikoita ja pensasmustikoita. Bonusmummi heitti mukaan vielä pari juuri kypsynyttä luumua.
Näillä luulisi pärjäävän laivaan asti.
Vinkkinä Ruotsissa autoileville: täällä on paljon ihania taukopaikkoja, joissa voi myös grillata. Lapsille on usein leikkipaikka ja monista löytyy vessatkin.
On meillä matkassa muutakin. Löytyy pillipullo, metreittäin talouspaperia ja kosteuspyyhkeitä. Sekä rakkaimmat lelut ja parhaat kirjat:
Viihdykeosasto.
Pitkistä automatkoista taaperon kanssa voi siis selvitä kunnialla! Muina vinkkeinä sanon, että varatkaa mukaan useampi vaihtovaatekerta, tarpeeksi vaippoja käden ulottuville, uusi yllättävä lelu kriisien varalle (meillä se tulee olemaan ensimmäinen oma vauvanukke, jonka kaivan esiin siinä vaiheessa kun lapsen hermo alkaa mennä), ja aikaa: varatkaa aikaa! Vähintään puolet enemmän kuin olitte ajatelleet.
Reissumme näytti laivamatkan, taukopaikkojen ja vähän muunkin osalta tältä:
