Hammaskeijun täysksylitolipastillit ovat Hammaspeikon kauhu

Kaupallinen yhteistyö:
Hammaskeiju.fi / Xylimind Oy

Kuka haluaa varmistaa, että lapsen vaivalla, ja luultavasti keskellä yötä suurella tuskalla (vanhempien, mutta myös lapsen),  vääntämät hampaat pysyvät priimakunnossa? 

Kuka haluaa vetää hammaspeikkoa turpiin täysksylitolipastillien avulla?

Kuka haluaa kuulla miksi minä ihastuin useammastakin eri syystä Hammaskeijun täysksylitolipastilleihin?

Kaikki nyt ainakin haluaa kuulla mitä meidän muksut sanoivat makutestissä näistä Hammaskeijun pastilleista.

Ja niitä viimeisiä, joita mikään edeltävistä ei mukamas säväyttänyt, kiinnostaa kuulla arvonnasta!

Hammaskeiju nimeltä Kauko matkalla laittamaan Mutans streptokokille luun kurkkuun. 

Uskollisena omalle tyylilleni aloitan tarinan kaukaa ja niin maan perusteellisesti luennoiden, että teitä alkaa haukotuttaa. 

Olipa kerran maitohammas... Let's go!

Sormiruokailijahan ei tarvitse hampaita voidakseen aloittaa ruokailun. Mutta kun hampaita tulee, niistä täytyy tietysti pitää hyvää huolta. 

Kaikille on selvää, että hampaat tulee pestä kahdesti päivässä, ja harjaaminen on aloitettava välittömästi kun ensimmäinen hammas putkahtaa, mutta mitä muuta voi tehdä, jotta lapsen hampaat pysyisivät kunnossa? Ja mistä niitä reikiä sitten oikein tulee? Miksi pelotellaan, että sokeri sulattaa hampaat? Entä mikä tämä juttu on ettei vauvoja saisi suukotella suulle? Onko ksylitolipastilleista apua? Koska niitä saa alkaa antaa? Paljonko?

Hampaiden reikiintyminen eli karies, on sairaus jonka aiheuttaa bakteeri, aika usein sellainen kuin mutans steptokokki. Reikiä syntyy kun bakteerien aineenvaihdunta synnyttää happoa, joka liuottaa hampaan pinnasta mineraaleja. Tämä tunnetaan myös nimellä happohyökkäys. Sylki neutraloi happoja, mutta siihen menee aikaa parikin tuntia. Jos aterioiden välillä napostellaan, suussa vallitsee happohyökkäys pahimmillaan koko päivän. Happojen vaikutuksesta vauriot hampaan pinnalla pääsevät syvenemään ja lopulta voi syntyä reikä. 

Kariesta aiheuttavan bakteerin lapsi saa usein vanhemmaltaan. Ja tässä on syy siihen, miksi lapsia ei tulisi suukotella suulle, miksi tutti pestään aikuisen suun sijaan juoksevan veden alla tai miksi jokaisella tulisi olla oma lusikka kun syödään. Mitä pidempään lapsi välttyy mutans streptokokilta, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on säilyttää hampaansa ehjinä. 

Sokeri liittyy tähän kuvioon siten, että se on kariesbakteereille oikein mieluista ravintoa ja luo suussa olosuhteet, joissa niiden on mukava temmeltää. Erityisesti sokerimakeiset ja -leivonnaiset, sokeroidut juomat ja murot sekä hillot ja kuivatut hedelmät (hei, rusinat!) ovat sellaisia, joiden sisältämistä hiilihydraateista bakteerit menevät erityisen kierroksille, sillä niistä niiden aineenvaihdunta synnyttää happoa helposti. Ja tässä onkin yksi syy miksi kannustan aina tsekkaamaan, että mitä vaikkapa se lapsen ehkä ihan toistuvasti syömä, kaupan valmis välipalasmoothie pitää sisällään, onko siinä sitä lisättyä sokeria (tai mehutiivistettä = sokeria)  ja pitää huolta siitä ettei lapsen suussa ole jatkuvasti jotain naksua tai nakerrettavaa.

Ja tästä päästäänkin pääaiheeseen, eli ksylitolipastilleihin!
Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen ja ksylitolia kannattaisi syödä ainakin kolmesti päivässä, mutta mieluiten jokaisen aterian jälkeen. Parasta olisi, jos ksylitolituote viihtyisi suussa ainakin viitisen minuuttia.

Ksylitoli ei korvaa hammaspesua, mutta se laittaa stopin happohyökkäykselle estämällä bakteerien kasvun ja toiminnan. Lisäksi ksylitoli vähentää plakin (eli hiukan kuin järjestäytyneen bakteerimafian) muodostumista ja tarttumista hampaan pintaan.

Ja ksylitolia kannattaa siis koko perheen syödä, sillä jos aikuinen saa kuritettua mutans streptokokki -bakteeria ksylitolilla, voi se estää bakteerin siirtymisen lapselle. 

Lapsen taas kannattaa ksylitolia syödä ihan omien hampaidensa vuoksi, sillä varsinkin juuri puhkeamassa olevat maitohampaat ovat alttiita reikiintymiselle. 

Miten paljon on ksylitolia on sopivasti? Ja minkä ikäinen saa syödä ksylitolia? 

Liikaa on liikaa, eli laksatiivisia vaikutuksia välttääksesi älä syö useampaa kourallista ksylitolituotteita päivässä. Ksylitolin käyttösuositus päivässä on viitisen grammaa. Hammaskeijupastillien kohdalla se tarkoittaa yhteensä kymmentä pastillia päivässä. Pienelle lapselle ei kannata kymmentä antaa heti kättelyssä, vaan totutella ensin pienemmillä määrillä. 

Kysyin ikärajoista vielä Hyksin Lastenklinikalla työskentelevältä erikoishammaslääkäri Heikki Alapullilta ja hänen mukaansa viisi grammaa on hyvä vuorokausiannos jo vauvoillekin, joskin ksylitolin tarjoaminen kannattaa aloittaa varovasti pienillä annoksilla. Ksylitolia kannattaa antaa viimeistään siitä hetkestä kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Voi siis jo aiemminkin. 
Pastillin muoto on varsinkin alussa otettava huomioon, jotta homma pysyy turvallisena. Voi siis olla järkevintä murskata pastilli alkuun ja antaa vauvalle vain murusia. Pastillin saa palasiksi vaikkapa kahden lusikan välissä. Mutta mitään ikärajoja ei ksylitolille ole, ja Alapullin mukaan sitä voi murusina antaa suuhun jo ennen ensimmäistä hammastakaan.

Ja nyt päästää siihen, että miksi halusin tuoda nämä Hammaskeijun pastillit Simppelin blogiin, miksi niihin kovasti ihastuin? Onhan ksylitolipastilleja muitakin.

Kirjaimellisesti törmäsin muutama viikko sitten Hammaskeijun messuosastoon väsyneenä toisen Lapsimessupäivän jo vedellessä viimeisiään. Maistoin kaikkia pastilleja, tykkäsin jokaisesta. Pastilleissa on hyvät maut, ei esanssista ätläkkyyttä vaan mielestäni sellaiset raikkaat ja napakat maut. 

Hammaskeijupastilleja löytyy kahdeksaa erilaista:

Maustamaton, Piparminttu-menthol, Päärynä, Greippi, Metsämarja, Lakritsi, Luomukarpalo ja Luomumustikka.

Lisäksi löytyy lähinnä aikuisille suunnattu sitruunan makuinen Betadent-pastilli, joka kosteuttaa suuta. Toimii aika hyvin myös tilanteissa joissa suuta alkaa kuivata jatkuva lasten hellä ohjaaminen esim. alas verhoista tai nyt-ne-sukat-jalkaan-sillä-bussi-lähtee-kahden-minuutin-kuluttua! 

Suu täynnä pastilleja pääsin samalla tämän Suomen pienimmän, Riihimäellä sijaitsevan, ksylitolipastillitehtaan toimitusjohtajan, Pertti Könkön juttusille. Ja tiedätte varmaan kun juttelette ihmisen kanssa, joka tekee sitä mitä rakastaa ja tekee sen vieläpä niin suoraselkäisesti, että et voi kuin juttua kuunnellessasi nyökytellä! Osittain nyökyttelet siksi, että et voi puhua, onhan suusi on edelleen täynnä niitä pastilleja.. 

Pertti kumppaneineen haluaa tehdä rehellisesti parhaita täysksylitolipastilleja. Siispä Hammaskeijun pastilleissa ei ole pintakäsittelyaineta, keinomakeuttajia tai väriaineita. Niissä ei myöskään ole liivatetta kuten joissain muissa pastilleissa. Hammaskeijut käyvät siis vegaaneillekin. Pastillien sisältämät kiinteyttämisaineet E466 (selluloosakumi) ja E470B (rasvahappojen magnesiumsuolat) sopivat nekin vegaaneille, sillä vaikka noita kahta googlatessani törmäsin tietoon, että tuon E470B:n suolat saattavat olla eläinperäisiä, Hammaskeijuissa näin ei ole, sillä heidän käyttämänsä on kasviperäinen ja siitä heillä on toimittajan vakuutus.

Luomumustikkapastilleissa on mustikkajauhetta. Esimerkiksi greippiä ja metsämarjaa ei juuri toisistaan voi värin perusteella erottaa, ja hyvä niin! Kuka kaipaa vauvojen pastilleihin turhia väriaineita?!

Rehellisyydestä ja kuluttajan ajattelemisesta kertoo sekin, miten pakkausmerkinnät on hoidettu. Täysksylitolipastilleiksi saa kutsua tuotteita, joiden makeuttamiseen ei ole käytetty muuta kuin ksylitolia. Nämä kriteerit täyttyvät kaikissa muissa Hammaskeijun pastilleissa, paitsi luomukarpalo- ja luomumustikkapastilleissa. Niissä on mukana 10% kuivattua luomumarjaa eli myös samalla marjan sisältämä hedelmäsokeri. "Vaikka tiedämme että jotkut kilpailijamme nimittävät täysksylitolipastilleiksi tuotteita joihin on lisätty joko marjajauheita tai marjamehujauheita jotka sisältävät sokereita, niin me emme niin toimi." kertoi Pertti sähköpostissaan kun kyselin miksi muut heidän pastillinsa kulkevat nimellä täysksylitoli ja näiden kahden kohdalla lukee ksylitolipastilli.  Minuun, kuten ehkä olette saattaneet huomata, tekee aina vaikutuksen se kun kuluttajaa ei koiteta sumuttaa pakkausmerkinnöillä. <3

Yksi kiva asia on myös se, että pastillit on pakattu uudelleen suljettaviin pusseihin, tarvittaessa vaikka parin kilon säkkiin, joten sivussa ei synny jätettä pienien rasioiden muodossa. Isot paketit ovat varsinkin päiväkotien suosiossa.

Ja tuo täysksylitolipastillien 97-98% ksylitolipitoisuus sitten? Se on korkeampi kuin muilla täysksylitolipastilleilla, joita Suomen markkinoilla tällä hetkellä on.

Useampaa kiloa ei kotiin silti tarvitse kerrallaan ostaa, saa näitä pienemmissäkin erissä. Tällä hetkellä osaa pastilleista saa 100 gramman pusseissa, myöhemmin saa kaikkia. Lisäksi on 210 gramman pusseja, 500 gramman ja 700 gramman. Minä jaoin isommista pusseista pastillit pienempiin lasipurkkeihin. 

Ostaa näitä täysksylitolipastilleja saa Hammaskeijun verkkokaupasta. Hyvällä tuurilla voit törmätä näihin jo nyt joidenkin jälleenmyyjien pisteissä. 

Mutta se minun osuudestani! Luento on ohi!  Päästetään lapset irti ja mennään makutestiin!

 

SIMPPELIN MUKSUJEN MAKUTESTI!

Raadissa:
Noa, eskaripoika, (melkein 7),
päivittäistä ksylitolipastillikokemusta noin kuudelta vuodelta. 
Muita ansioita: toiminut Simppelin makuraadissa lähes kaksi vuotta. 

sekä takavasemmalta (kts. kuva) testiin mukaan liittynyt
Iris (2) "Minä mukkaa, minu maistaa!",
joka on pastilleja maistellut nyt puolisentoista vuotta.

Kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta Hammaskeijun pastilleista. 
Kokemusta löytyy kahden eri valmistajan yhteensä neljästä pastillimausta. 

1. Maustamaton
Noa: "Maistuu samalta kuin muutkin pastillit."
Iris: "Minu maistaa!"

2. Metsämarja
Noa: "Hyvää! Tää vois olla melkein paras. Ai näitä oli muitakin vielä?"
Iris: "Minulle lissää!"

3. Piparminttu-Menthol
Noa: "Juu. Ei kiitos. Liian väkevää!"
Iris: *sylkäisee pastillin ulos ja on viemässä roskikseen kunnes päättää sittenkin syödä sen*
(Sivuhuomio: Ei harmita mua, tää on yks mun lemppari, saan syödä nämä siis itse!)

4. Luomukarpalo
Noa: "Tää on aivan okei. Tää saa keskikokoiset pisteet."
Iris: "Äiti, nyt on päivä!"

5. Päärynä
Noa: "Tämä on todella hyvä!"
Iris: "Missä minu sukka?"

6. Greippi
Noa: "Aivan tosi hyvä! Tosi, tosi hyvä!"
Iris: "Minu, minu, minu. Anna lissää!"

7. Lakritsi
Noa: "Tää on ihan jees!"
Iris: "Lissää tintuunaa (sitruunaa eli greippiä)!!"

8. Luomumustikka
Noa: "Tää on paras. Tää on ykkönen mulle.
Iris: *vaatii edelleen lisää greppipastilleja*

YHTEENVETO: 
Top kolmosessa meidän lasten makunystyröillä arvioituna ovat siis luomumustikka, greippi ja metsämarja. 

Ja nyt saankin ylpeänä kertoa, että Noan ja Iriksen makutestin perusteella Hammaskeiju teki trio-pakkauksen, josta löytyvät nuo kolme makua: sadan gramman pussi jokaista. Hintana 12,90 € ja se sisältää myös kotimaan postikulut :) 

 

Arvonta on suoritettu ja voittajille ilmoitettu!
JA SITTEN VIELÄ SE ARVONTA: 
Kipaise osoitteeseen hammaskeiju.fi
Valitse maku, jota haluat testata. 
Tule kertomaan se kommenttiosioon. 
Jätä myös yhteystietosi kommettiosioon tai huikkaa jos sinut löytää Simppelin FB:stä. 
(En pääse valitettavasti käsiksi niihin tietoihin, jotka voi "osoiteriville" kirjoittaa, blogissa on bugi. Eli näen vain ne tekstit, jotka julkisesti laitatte. Ärsyttävä virhe! Ovat luvanneet fiksata..)

Kolme onnekasta voittaa sadan gramman pussin pastilleja, kotiin toimitettuna. 

Arvonta alkaa nyt, ja päättyy perjantaina 2.6.2017 klo "Iris on mennyt nukkumaan" (vaihtelee 20-00 välillä..)

Ja jos jäi jotain kysyttävää, kysy kysy! 

Lähteet:
Hammaslääkäriliitto - Karies ja hampaan reikiintyminen
Hammaslääkäriliitto - Vauvan suun terveys
Hammaslääkäriliitto - Ksylitol
Käypä hoito - Karies (hallinta)
Lastenneuvolakäsikirja - Ksylitoli