Jos sormiruokailija löytää sienen. Itse.

Syksy, sade, sienet. Ja sormiruokailija. 

Viime päivinä Simppelin FB-ryhmään on tupsahdellut kysymyksiä varustettuna kuvilla erilaisista sienistä saatesanoin, jotka menevät usein jotenkin näin: "Meidän sormiruokailija löysi tällaisen sienen ja oli poiminut sen salaa. Tunnistaako joku tämän? Ei ehtinut maistaa, mutta lähellä oli!"

Vanha viisaus, että ei kannata poimia kuin sieniä, jotka tunnistaa, ei valitettavasti toimi lasten kohdalla. Pienet ihmiset nyt vain poimivat maasta keppejä, kiviä, kakkaa, sukkia, villakoiria ja oikeastaan ihan kaiken sellaisen, jonka vain maasta irti saavat. Ja tekevät sen sekunneissa.

Mitä siis tehdä, jos lapsi löytää sienen ja menee vielä siitä haukkaamaan? 

Ihan ensimmäiseksi lohdutus: Suomessa sieniin kuollaan todella harvoin. Vuosien 1969 ja 2006 välisenä aikana sienistä johtuvia kuolemantapauksia on ollut kahdeksan. Ja jos lapsi on maistanut sientä, jonka hän on löytänyt hoidetulta piha-alueelta, suurta huolta ei yleensä ole.

Silti ei kannata lepsuilla. Mutta tilastot olkoot kanssanne. 

Jos lapsi on todella mennyt sientä maistamaan, ensimmäiseksi kannattaa yrittää tunnistaa sieni. Avuksi voi ottaa sienioppaan, joka löytyy Luontoportin sivuilta. Sieltä voi klikkaamalla rajata vaihtoehtoja mm. kasvupaikan ja sienen ulkonäön perusteella. Lopulta kuvavaihtoehtoja on enää muutama ja niiden perusteella tunnistaminen voi onnistua vaikkei edes sienikoria olisi ikinä kädessään pitänyt. Sivusto on hiukan kankea, mutta ajaa asiansa.

Saatavilla on myös erilaisia sieniopas- appeja kännykkään, mutta löysin vain maksullisia, joten en osaa antaa yhdellekään arvosanaa.

Myrkytystietokeskuksen tietokannassa on 45 sellaista sientä, jotka voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Myrkkysienistä kaksi on vaarallisuudessaan ylitse muiden: valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki. 

Valkokärpässieni (kuva: metla.fi) 

Suippumyrkkyseitikki (kuva: hlasek.com)

On myös hyvä muistaa, että sienikirjatkin vanhentuvat, ajantasainen tieto myrkkysienistä löytyy siis tämän vuosituhannen sienioppaista tai luotettavilta sivustoilta, sillä isoisoisän kirjahyllyn opas vuodelta 1948 ei välttämättä ole enää paikkansapitävää kaikilta osin.

Jokaisella vanhemmalla, olivat heidän lapsensa sitten salasienestäjiä tai eivät, kannattaisi olla puhelimeen tallennettuna Myrkytystietokeskuksen numero. Tuo instanssi palvelee vuoden jokaisena päivänä ja jokaisen päivän tuntina numerossa 09 471 977 ja he osaavat vastata kysymyksiin, jotka koskevat äkillisiä myrkytyksiä tai niiden hoitoa.

Kun olet sienen edes suunnilleen tunnistanut, soita myrkytystietokeskukseen. Puhelimen välityksellä he eivät voi tunnistamista suorittaa. Siksi on tärkeää, että olet ainakin yrittänyt tehdä tunnistuksen suhteen esityötä. Myrkytystietokeskus osaa kertoa sinulle kyllä sitten, että miten suureen paniikkiin, jos olleenkaan, on syytä. 

Ja mikäli yhtään mietityttää tai viimeistään jos lapselle tulee jotain oireita (esim. pahoinvointi, ripuli, sekavuus), ota sieni sekä lapsi kainaloon ja mene pikaisesti lääkäriin.

Lähteet:

Kalle Hoppu: "Sienimyrkytykset ja niiden hoito"

Suomen Sieniseura: "Myrkkysienisoppaa"

Kuva punakärpässienestä : vastavalo.fi