Maitoaltistus äidinmaidon kautta & refluksi
Kuinka kävi, kun Filip sai maitotilkan?
(Lue tuo linkkaamani postaus, jos olet pihalla kuin lumiukko)
Ei käynyt mitään!
Olin siis kolme kuukautta maidottomalla, koska vauva sai äidinmaidon kautta refluksioireita.
Filipiä hoitavan allergologin siunaksella aloitimme altistuksen tuolla maitotilkalla, jonka olin pumpannut pakkaseen kuukausia aiemmin. Silloin vielä maitoa käytin.
Kun pullohuikan jälkeen oireita ei vauvalle tullut, hyppäsin heti altaan syvään päähän, ja vetäisin hillittömän tuplajuustopizzan. Olisin toki voinut aloittaa maidottelut hiukan iisimminkin, mutta menin himot edellä :D
Oireita ei tullut Filipille tuostakaan. Eikä monista muistakaan kokeilusitani viimeisen neljän viikon aikana.
Liekö aika tehnyt tehtävänsä: suolisto on nyt valmis maitoa äidinmaidon kautta käsittelemään. Vai onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä. Se jää nähtäväksi. Olemme korvat höröllä ja tuntosarvet ilmassa.
Tässä välissä, viikon maitokokeilujen jälkeen, aloitimme myös kiinteät ruuat.
Ei mitään reaktioita niistäkään (paitsi kananmunasta pieni lehahdus, liekö syynä samankaltainen proteiinirakenne (tjsp.) maidon kanssa?)
MINÄ sen sijaan olen ollut hiukan kovilla.
Ensin meni vatsa sekaisin. Heti sen pizzan jälkeen.
Sitten alkoivat ilmavaivat.
Viikon päästä tilanne tasaantui, ja jatkoin maidon käyttämistä melko maltillisesti. Hiukan oivariinia ja juustoa leivän päälle, pari ruokalusikallista jogurttia aina välillä. Ei enää pakkausselosteiden tarkkaa kyttäämistä.
Kaksi viikkoa meni omalta osaltani kuin lapsella karkkikaupassa: Hiukan tuota, ja tätä, ja tämän ainakin tahdon.
Kunnes: PAM!
Tai pikemminkin BLÖRGGH!
Aina maitoa syötyäni iskee omituinen pahoinvointi, hiukan kuin krapula, joka menee kuitenkin ohi tunnissa.
Ja nyt viimeisimpänä, olen vatsan kohdalta turvoksissa niin, että mitkään vaatteet eivät mahdu ja odotan vain koska ensimmäinen tulee onnittelemaan neljännestä lapsesta. Seilaan pitkin Turun katuja kuin täyteen ahdettu zeppeliini.
Ilmeisesti tämä reaktio on puhdas klassikko: maito on näennäisesti sopinut minulle ennen. Tauon jälkeen kroppa on saanut levätä ja tulla järkiinsä. Ja nyt kun menin heittämään maitoa koneistooni, kosto elää!
Sivuhuomiona kerron sen, että lopetin maidon juomisen sellaisenaan ollessani eskarissa. Alkoi vaan ällöttää sanoinkuvaamattoman paljon. Liekö tuo ollut merkki siitä, että emme maidon kanssa ole bestiksiä. Mene ja tiedä.
Mutta takaisin tähän päivään.
Taidan alkaa maidottomalle uudelleen. Ja se tuntuu vaikealta! Motivaatio ei ole yhtä väkevä, kuin silloin kun tein tätä vauvan vuoksi. Nyt houkutuksia tuntuu olevan tarjolla jatkuvasti ja kieltäytyminen on vaikeaa.
Vaan jospa tsemppiä löytyisi siitä, että olisi kiva pukea päälle housut. Nyt kun yhdetkään eivät mahdu yhtäkkiä. Olen turpeammassa kunnossa kuin juuri synnäriltä kotiin laskettuna.
Miksi tämä on silti niin vaikeaa!
Sitä en halua, vaikka pitäisi, miettiä, että miltähän maito saa asiat näyttämään vatsani sisällä, jos ulospäin tilanne on jo tämä.
Onko jollain kokemusta siitä, että kaikki maitotuotteet eivät käy, mutta edes osa? Saanko pitää vuohenjuuston? Saksalaisen voin vaikka (sillä joku vinkkasi, että Lidlin voi sopii, koska lypsetty erilaisesta karjasta kuin suomalainen) HELP!
Kokemuksia, vertaistukea, jotain jooko <3
Lähipäivinä kirjoitan teille jutun siitä, miten maistelut ovat lähteneet täällä käyntiin ja kerron mitä kaikkea on ensimmäisen kahden viikon aikana löytynyt uunituoreen sormiruokailijan lautaselta :)
