"Kannet ja kaikki!" Simppeliä sormiruokailua -kirjan julkkarifiiliksiä + arvonta

"Kannet ja kaikki!" Simppeliä sormiruokailua -kirjan julkkarifiiliksiä + arvonta

Miltä nyt tuntuu, kun on parin viikon sisään punnertanut itsestään ulos maailman turkulaisimmat irlantilaiset kaksoset, Simppeliä sormiruokailua -kirjan sekä Parsakalle-vauvan? 

Hiukan siltä kuin olisi vetänyt Cooperin testin aidoilla ryyditettynä ja sukset jalassa.

Kylläpä oli nimittäin erilainen reissu! Ikimuistoinen, kaikin mahdollisin ja mahdottomin tavoin. Ei ollut han mutkaton homma yhdistää kirjoittamista, lapsia ja raskautta, varsinkaan kun kantaa mukanaan melko villiä taipumusta perfektionismiin.

Mutta hitto soikoon, vain paras kelpaa vauvoille! Ja niin siistiähän tämä kirjan kirjoittaminen oli, että tässä melkein jo suunnittelee seuraavaa projektia. Mutta ei kyllä sit mitään tuplia seuraavalle kierrokselle (paitsi korkeintaan shotteina).

 Vaunumeri!  Kuva: Pietari Hatanpää

Vaunumeri!
Kuva: Pietari Hatanpää

Nämä kaksi, kirja ja poikanen,  tosiaan saivat alkunsa, kasvoivat ja syntyivät lähes samaan aikaan. Nimittäin kun keväällä 2017 virallinen kustannussopimus oli tehty ja olin tullut takaisin kotiin Turkuun, tein raskaustestin "kun ei se punkku oikein junassa maistunut". Sitten tuijotin pari tuntia seinää. 

Siihen kevääseen ja kesään mahtui paljon tunnetta.

Lopulta kirja alkoi saada muotonsa syksyllä, kun lapsikuvaukset oli pidetty ja reseptit valittu. Kovin kirjoitusrupeama ajoittui loppuvuoteen, ja loppuraskauteen. 

 Muutaman kuukauden ajan kirjan hahmotelma sijaitsi makuuhuoneen ovessa. CSI-meininki!

Muutaman kuukauden ajan kirjan hahmotelma sijaitsi makuuhuoneen ovessa. CSI-meininki!

Kirjan viimeisiä juttuja naputtelin salissa supistusten välissä ja loppusilaukset tein Filip sylissä. Melko samaan aikaan nämä kaksi vesseliä siis saapuivat. Ja niin vain sitä selvittiin maaliviivan yli! Kiitos kaikille siitä, että olitte mukana puskemistalkoissa, joko sivusta seuraten tai kädestäni pidellen.

Sain projektin aikana huomata, että vauvan ja kirjan odotteluissa on paljon samoja piirteitä. Sitä jännittää ensin uskaltaako lainkaan sellaisesta omasta edes haaveilla. Ja kun haave alkaa toteutua, pelkää miten homma sujuu, osaanko minä, olenko tarpeeksi hyvä, kestääkö kantti, tällainen luottamustehtävä, apua! Ja miten se oma pieni sitten pärjää kun on täällä. Jonkinlaista repeämisenpelkoakin alkoi loppusuoralla olla ilmassa, haha!  Ja kun paketti on täällä ja sitä joku menee kehumaan ihanaksi ja upeaksi ja aivan äitinsä näköiseksi: AH! <3

Kirja on saanut huikean hienon vastaanoton paitsi teidän lukijoiden keskuudessa, myös esimerkiksi neuvoloiden työntekijät ja muut ammattilaiset, jotka pienten lasten kanssa ovat työkseen tekemisissä, ovat kirjaa kehuneet. Vetää hiljaiseksi. Ja te olette vetäneet muuten useammankin kirjakaupan hyllyt tyhjiksi ja saaneet Simppeliä sormiruokailua -kirjan keikkumaan nettikauppojen myyntilistojen kärjessä. No huh huh! 

Arvosteluja voit lukea myös esim.  näistä blogeista: 
Kaiketonta
Vege.it
Ravistamo
Kiitos näistä <3

Ehkä yksi tähän mennessä eniten ilosta itkettänyt kommentti tuli Tays:in imetyskordinaattori/kätilö/IBCLC Elina Rinteeltä, kun hän oli kirjan lukenut ja kollegoilleen sitä suositteli sanoin "Niin sopivassa muodossa, vähän kuin äidinmaito!" Nyyh <3

Mutta osasi se oma mummonikin arvion heittää, joka naurattaa vieläkin: "MARJUT! Tässähän on ihan kannetkin!" :D Ihanat mummot, heille kun mikä tahansa askartelukin olisi ollut aplodien arvoinen. Mutta että kannetkin! Kirja! Ei mikään pieni vihkonen! "Ja jumalaton määrä tekstiä!"

  Kuva: Pietari Hatanpää

Kuva: Pietari Hatanpää


Viime viikon keskiviikkona kirjaa juhlittiin koko päivä. Ensin lastentarvikeliike Ipanaisessa kirjaetkojen merkeissä, sitten myöhemmin ravintola Shelterissä. Kyllä, Helsingissä. Turkulaisen kirjaa. Mutta: aion vielä keväällä pitää Turussa omat bileet. Tietäjät tietävät, mutta miten ois Kallun grilli keskellä suloisinta toriamme? Jatketaan suunnittelua toiste.

Ja juhlissahan sitä suunnittelua piisaa.

Siinä missä sain kunnian kävellä Ipanaiseen kuin valmiiseen pöytään, Shelterin kirjajulkkaritapahtuman järjestämisestä vastasin ihan itse alusta loppuun. En ihan oikeasti ollut tajunnut, miten paljon eri asioita pitää ottaa huomioon ja hoitaa, ennen kuin bileet voi alkaa. Luojan kiitos mulla oli neljän naisen parsaisa tukijoukko takanani, joka ideoi ja sinkoili pitkin Helsinkiä ja muuta Suomea kun minä keksin jotain Turun päästä ehdottaa. 

Kaikki työ oli kyllä sen arvoista. Juhlat onnistuivat ihan nappiin!

 Todellakin tarjolla oli myös parsakaalia! Ja sellaista syötävää, että siitä kelpasi pientenkin maistella. Herkkua!  Kuva: Pietari Hatanpää

Todellakin tarjolla oli myös parsakaalia! Ja sellaista syötävää, että siitä kelpasi pientenkin maistella. Herkkua!
Kuva: Pietari Hatanpää

Juhlissa mulla meni enin aika siihen, että joko 1) etsin viinilasiani 2) yritin olla itkemättä liikutuksesta 3) yritin ehtiä vaihtaa muutaman sanan jokaisen kanssa, varsinkin pikkuvieraiden.

Muusta mun ei tarvinnutkaan sitten huolehtia. Sillä jos ystäväjoukkoni on timanttinen, sanotaan sitten vaikka että yhteistyökumppaneiksi halunneet tahot olivat rautaisia. Jokainen hoiti oman tonttinsa niin tyylillä, että mun ei kertaakaan tarvinnut miettiä onnistuuko jokin asia. Yhtäkkiä mulla oli vaatteet, lapsilla oli vaatteet, juomat oli pöydässä lapsille ja aikuisille, ruokatarjoilut oli mietitty Simppelin henkeen sopiviksi, puhumattakaan siitä, miten upeaksi juhlatila oli ilmapalloin koristeltu. 

 Bileiden teemana oli "Kirja, kasviksia ja kuohuvaa." Erittäin vahva suositus tälle proseccolle! On muuten luomua! Perlage vinerylle iso kiitos juomista &lt;3

Bileiden teemana oli "Kirja, kasviksia ja kuohuvaa." Erittäin vahva suositus tälle proseccolle! On muuten luomua! Perlage vinerylle iso kiitos juomista <3

 Vähän pienempään janoon oli Iriksen "lemppalia,  pinkkivettä "&nbsp;

Vähän pienempään janoon oli Iriksen "lemppalia, pinkkivettä

 Kirjavauvan kätilö eli kustannustoimittajani Kaisa Kauppila WSOY:ltä ja itkua pidättelevä sormiruokamuija.  Kuva: Pietari Hatanpää

Kirjavauvan kätilö eli kustannustoimittajani Kaisa Kauppila WSOY:ltä ja itkua pidättelevä sormiruokamuija.
Kuva: Pietari Hatanpää

Vaikeaa oli oikeastaan vain päättää, ketkä kaikki voin kutsua, sillä juhlijoita tilaan mahtui 60. Pääydyin siihen, että kutsun heidät, jotka jollain tavalla ovat olleet osa kirjan matkaa, tekovaiheessa tai nyt jatkossa. Osaa heistä (teistä!) en ollut koskaan aiemmin kasvotusten tavannut, vaikka monen kanssa lähes päivittäin jutellaan milloin milläkin kanavalla. KIITOS kun tulitte. Ja kiitos kauniista sanoista, ihanista lahjoista, haleista, kaverikuvista, kaikesta!
 

  Kuva: Pietari Hatanpää

Kuva: Pietari Hatanpää

Yksi juhlavieraista oli Noel. Luottojäbäni, joka on tuttu Simppeliä sormiruokailua -kirjan sivuilta ja sain lempinimensä siksi, että äitinsä kertoi mallihaun yhteydessä Noelin syövän "aivan kaikkea, aivan milloin tahansa". Ja niin hän myös kuvauksissa tekikin: kanapötköt, tofua, ruisleipää.. 

Katsokaa nyt tätä tyyppiä! 

 Noel syyskuussa 2017 kymmenkuisena kirjakuvauksissa &lt;3  Kuva: Pietari Hatanpää

Noel syyskuussa 2017 kymmenkuisena kirjakuvauksissa <3
Kuva: Pietari Hatanpää

Miten nää kasvaa niin äkkiä! Stop! 

 Noel pääsi taas sormiruokamuijan patojen ääreen, tavallaan. Tosin tällä kertaa herkuista vastasi Shelter :)  Kuva: Milla Hynynen

Noel pääsi taas sormiruokamuijan patojen ääreen, tavallaan. Tosin tällä kertaa herkuista vastasi Shelter :)
Kuva: Milla Hynynen

Noel oli mukana äitinsä kanssa blogiyhteistyön merkeissä. Tsekatkaa Noelin äidin Millan kirjafiilikset täältä :)

 Vaihdettiin Noelin kanssa kuulumisia. "Kummotto sul o parsakaali maistunu?"  Kuva: Milla Hynynen

Vaihdettiin Noelin kanssa kuulumisia. "Kummotto sul o parsakaali maistunu?"
Kuva: Milla Hynynen

  House of Lola  vaatetti mut. Helppoko tuossa sitten on vain seisoskella tyytyväisenä :)&nbsp;  Kuva: Pietari Hatanpää

House of Lola vaatetti mut. Helppoko tuossa sitten on vain seisoskella tyytyväisenä :) 
Kuva: Pietari Hatanpää

  Ilmapallokeskuksen  tyypit kävivät rakentamassa ilmapalloseinän tuosta noin vaan. Ja pallot on muuten 100% biohajoavia.&nbsp;Iriksen rusettimekko ja Noan paita  Omin.fi

Ilmapallokeskuksen tyypit kävivät rakentamassa ilmapalloseinän tuosta noin vaan. Ja pallot on muuten 100% biohajoavia. Iriksen rusettimekko ja Noan paita Omin.fi

Lasten, ja kuulemma varsinkin aikuisten, juhlissa kuuluu olla lahjakassi. Joten sellaisen kokosin myös. Ja koska ois ollut hauska kutsua kaikki teidät bilettämään, mutten voinut, niin laitetaan pari jemmaamaani lahjakassia jakoon, niin pääsette juhlatunnelmaan siellä ruudunkin takana :)

lahjapussi.jpg

Pussissa ois tyrkyllä: 

Sormiruokakailun aiheuttamaan jälkipyykkiin luonnonkosmetiikkaa Weledalta, joka on yks mun luottomerkkini kaikessa pesuun ja rasvaukseen liittyvässä. Ei ole testattu eläimillä, mutta Simppelin lapsilla on, sekä myös muijalla itsellään. Vetelin tuota peppurasvaa naamioksi naamaani ja vei kivasti talvipunoituksen! Pesuaine on hellävarainen Weledan tyyliin. 

Hartwallilta me saatiin Ipanaisen bileisiin ja julkkareihin Novelle lasten vettä, mutta sitä en uskalla lähteä postittamaan. Mutta muistipeli tulee! Siitä on iloa ravintolareissuilla vähän isompien lasten kanssa sitten kun pylly ei meinaa pysyä enää penkissä. 

Ruohonjuuri tarjoaa välipalat ja suosittelenkin ostamaan hedelmäremmit valmiina.. 

Pussissa on myös ihanan Hammaskeijun pastilleja (tuttu myös blogista) sekä liput kahdelle  lapsimessuille, joissa minäkin taas tänä vuonna olen puhujana. Päivä on lauantai, jos tahdot tulla samalla juttelemaan :) 

Ja yhdelle ois joku tommone kirja. 

Osallistua voit näin:
Huikkaa alle missä kaikkialla olet jo bongannut Simppeliä sormiruokailua -kirjan. 
Kerro mistä saan sinut kiinni, jos voitto osuu kohdalla. 

Arvon yhden lahjapussin kirjalla ja kaksi pussia ilman kirjaa.
Toimittaa voin Suomen rajojen sisäpuolelle.

Voittajille ilmoitan miten kävi, millainen pussi tulossa. 

Osallistua voi sunnuntaihin 18.3. klo 23.59 asti. 

ARVONTA SUORITETTU!
Pahoitteluni siitä, että tässä vähän kesti. Ymmärrätte varmaan kun täällä on ollut tuo refluksihelvetti valloillaan.. 

Onnea Janika (janika.traskelin@gmail.com) sinulle lähtee pussukka kirjalla varustettuna!
Marjo (marjo.kuha@gmail.com ) ja Johanna (johannahuot (ät) gmail.com) teille tulee tuotepaketti :) Olen teihin yhteydessä sähköpostilla :)

Silent reflux -epäily

Silent reflux -epäily

Prinssi Fifin uudet kärryt: Babyzen YOYO 0+

Prinssi Fifin uudet kärryt: Babyzen YOYO 0+