Prinssi Fifin uudet kärryt: Babyzen YOYO 0+ — Simppeli sormiruokakeittiö

* Rattaat saatu Verkkokauppa.comilta

Simppelin instaa seuraavat ehkä tietävätkin, että me oltiin Filipin kanssa pari viikkoa sitten yhdistetyllä työ- ja huvittelureissulla Lontoossa. Meidät oli kutsuttu Facebook Communities summit -nimiseen tapahtumaan. Oltiin siellä kuulemassa Facebookin uusista työkaluista meille ylläpitäjille ja ideoimassa uusia ratkaisuja sellaisiin pulmiin, joihin ryhmiä ja sivuja hallinnoidessa saattaa törmätä. Tapahtuma oli kertakaikkisen upea ja oli aivan mieletön kunnia tulla sinne Simppelin kanssa valituksi 150 muun eurooppalaisen ryhmän vierelle, kun kriteereinä oli mm. "yhteisöllisyyttä rakentava ryhmä, joka käyttäjilleen merkittävä". Hyvin stalkattu FB, hyvin stalkattu <3

Reissuun lähteminen kolmiviikkoisen minivauvan kanssa ei juuri jännittänyt saati tuntunut mahdottomalta tehtävältä. Kun kotona on kolme pienehköä lasta, parin tunnin pyrähdys lentokoneella kohti hotellin pehmeää sänkyä ja valmiita aterioita aikuisseurassa on ihan täysin lomaa, vaikka mukaan lähtisikin perheen pienin pötkylä. Tissi suuhun ja passia hakemaan!

Paitsi että..

Reissaamisessa mietitytti kuitenkin se, millä hemmetin ihmeellä saisin kuljetettua kaikki kamat junalla Turusta Helsinkiin ja Helsingistä Lontooseen lentäen & sama takaisinpäin. Mukaan kun tarvittiin vähintään turvakaukalo (Lontoossa liikkuisimme kuulemma taksilla) ja matkalaukku sekä pari muuta nyssäkkää.

Tässä kohtaa tapahtui lähes taivaallinen väliintulo, kun jättiläiskaverimme Verkkokauppa.com kuuli pikku-Fifin pinteestä, ja lupasi meille matkarattaat, joilla vastasyntynyttä voisi kärrytellä ja joihin saisi sen kaukalonkin kiinni. Ja kun sanon "taivaallinen väliintulo", tarkoitan, että vähän vinguin kärryjä, ja sain ne, kun lupasin kirjoittaa vastineeksi rehellisen rapsan.

Alunperin mun oli tarkoitus tehdä kärryistä testipostauksia vain Instagramin puolella, mutta samalla vaivallahan mä naputtelen jutut tännekin talteen, ja isken samaan nippuun reissulla näpsityt kuvat sekä minivideot, jotka instastoryn puolella reissun aikana pyörivät.

Joten, härifrån tvättas:

Simppelin testissä: Babyzen YOYO 0+ -yhdistelmävaunut

Nipussa. Vaunuosalla. Rattaina. Kuva: verkkokauppa.com

Me lähdettiin Lontoon-reissuun "vauvakankailla" (edellisssä kuvassa keskellä), joiden avulla matkakiesit ovat pienelle pehmoinen ja mukava köllöttelypesä. Vaunuosa käy siis ihan vastasyntyneestä alkaen ja aina siihen asti, että beibin on noin puoli vuotias tai painaa yhdeksän kiloa.

Lisäksi tavarakoriin saa laittaa viis kiloa kamaa. Ja tavarakori on yllättävän tilava!

Paketissa on erikseen myös ratasosakankaat (kuvassa oikealla). Niistä voin postailla myöhemmin kun Filipillä on niissä istumiseen tarpeeksi taitoja. Tai voinhan mä niitä testata myös Iriksellä, sillä ratasosaan voi istuttaa jopa 18kg painavan lapsen, ja meidän Tipi-Lilla ei paina nyt kolme veenä läheskään niin paljon vielä. Meidän varjossa kasvanut kuivan kesän orava <3

No mutta, aloitetaan näistä vaunuista.

Kärryjen kokoaminen oli sangen iisiä puuhaa. Mittarina käytän "Sormiruokamuijakin selvisi siitä, joten kuka tahansa hanskaa homman." En ole kovin lahjakas kokoamaan, sillä multa puuttuu aivoista se kohta, jolla asioita hahmotetaan.

Kokoamiseen multa meni noin tunti ja yks lasillinen viiniä. Teiltä muilta homma sujunee vartissa. Juoman saa valita itse.

Kootessani kiinnitin suurella lämmöllä huomiota siihen, että kankaat eivät haisseet millekään, siis kemikaaleille. Kankaat tuoksuivat ihan vain puhtaille. Yleensä tykkään pestä kaikki vauvaan kosketuksissa olevat kankaat ennen käyttöönottoa, mutta tällä kertaa en ehtinyt. Koska unohdin. Ei silti ollut olo, että vauva reissaa käryisissä kärryissä, ei lainkaan. Ja tuossahan se jo tuli todettua: kankaat voi pestä, ja vieläpä koneessa. Arvostan. Sillä kenellä oikeasti on aikaa pestä kärrykankaita nyrkkipyykkinä? Onko jollain? Miksei mulla ole?

Varsinainen testi pyörähti kunnolla käyntiin reissuunlähtöaamuna kun astuin alaovesta ulos, ja vastassa oli helmikuu. LUNTA! Sitä oltiin vihdoinkin saatu myös Turkuun. Ei sentään mitään nietoksia, mutta enemmän kuin nimeksi. Hitto!

Valmistauduin henkisesti jo siihen, että pakkaan kärryt (mukana tulevaan) kuljetuspussiin, heitän Flipetiflopin kantoliinaan ja tarvon juna-asemalle kantamuksineni. Oikeasti huuliltani kirposi muutama ennakoiva painokelvoton sana. Kelailin jo, että oisko sittenkin pitänyt pyytää sponssia vaikka minisuksiin ja rinkkaan.

Päätin silti kokeilla, ja BOOM: Yoyot rullasivat lumessa kuin mitkäkin! Ei näillä millekään auraamattomille peräteille olisi asiaa, mutta eipä me sinne nyt oltukaan matkalla.

Ja koska hiukan arvelen, ettei kukaan usko tällaisten pikkukärryjen selviävän minkäänlaisista lumiolosuhteista, otin kaksi videota. Siinä teille, epäilevät tuomaat <3

Meiltä on asemalle matkaa pari sataa metriä, joten mitään ihan poskettoman pitkää testimatkaa ei alkuun vedetty.

*"Junassa viimeinkin, voin ottaa iisimmin!"*

So far, so goog, siis! Olimme päässeet junalla Turusta Helsinkiin. Tässä vaiheessa vaunukankaat olivat siis matkalaukussa ja Filip sai reissata kaukalokyydissä. Lista yhteensopivista kaukaloista löytyy Verkkokauppa.comin sivuilta.

Matkalaukkua toisella kädellä vedellessäni tuli todettua, että Yoyot ovat näppärät työntää yhdelläkin kädellä. Tärkein tekijä lienee yhtenäinen aisa. Kaksosaisella ”käyräaisalla” varustettuja matkiksia on nimittäin pakko lykkiä kaksin käsin. Kokemusta on! Enkä sitä kokemusta suosittele yhdellekään sellaiselle, jonka pinna on lyhyehkö kuten minulla. Näissä kärryissä on myös jokin sellainen kuin "Soft-drive -järjestelmä", joka lupaa että etupyörät eivät tökkää vaan myötäilevät maaston epätasaisuutta. Lupaus on kyllä lunastettu.

Yoyot rullaavat siis mukavasti, joka toki tämän hintaluokan kärryiltä on suotavaakin. Jousitus pelaa. Keveydestä ja ketteryydestä huolimatta Yoyot eivät ole kiikkerät, saati rimpulat.

Pikkukivien yli siis ja kohti kummitätiä, joka seuraavassa videossa testaa ajotuntuman Helsingin maaperällä.

Kärryt kummin auton perään ja lepäämään. Se olisi tarpeen, sillä seuraava aamuna testattiin paitsi kärryjä, myös mutsia:

Kuinka ensinnäkin selvitä Helsinki-Vantaalle kuudeksi aamulla, mutta myös tavaroiden saamisesta koneeseen silmät ristissä. Lisäksi oli aika ottaa selvää siitä, saako yoyot tosiaan viedä koneseen; ne kun taittuvat nätiksi nipuksi käsimatkatavarakokoon.

Laahustin kapsäkkeineni tiskille, jossa kerroin, että olisin tuomassa koneeseen matkarattaat.

Virkailija: Jaa, ei se kyl...*vilkaisee kärryihin päin* Eiku hei siis, sullahan on Yoyot? No sitte!

Sama ”Yoyoille koneemme ovet ovat auki” -asenne muuten toistui paluumatkalla. Ainakin Finnair ja British Airways nähtävästi tuntevat nämä kärryt ja tietävät, että ne mahtuvat käsimatkatavarana koneeseen sisään. Mukavaa kahdesta syystä: vauva saa köllötellä rauhassa lähtöportille asti ja kärryt eivät ota ruumassa osumaa.

Kysy silti tätä asiaa aina lentoyhtiöltäsi, varmuuden vuoksi!

Humps vaan, sinne meni ja jäi vielä tilaakin.

Kun kärryt on sitten aika taas ottaa käyttöön, Yoyot saa auki äärettömän näppärästi. Vips vaan ja auki ovat!

Kokoon taittaminen ei ole työlästä sekään, mutta vaatii kyllä harjoittelua, jota ei kannata aloittaa turvatarkastusjonon luikerrellessa selän takana noin kilsan pituisena..

Jos kokoontaittoon on jokin vippaskonsti mitä en vain tajua, vinkatkaa.

Avaaminen siis onnistuu yhdellä kädellä ihan kymppi plus -arvosanalla, mutta taittelulle (ja itselleni) annan kasin. Treenit jatkuu.

Nipussa näitä on kiva kantaa olalla. Sitä varten on hihna. Painoa näillä ei ole kuin 6,2 kg, joten selkä vääränä ei tarvii rattaita rahdata.

Sain teiltä vinkin, että vaunukantaita ei ole ihan pakko irrottaa kaukalon tieltä. Nopeisssa vaihdoissa pahuksen kätevää! Irrottelen kankaat kuitenkin aina, jos kaukalon kanssa on tarkoitus reissata enemmän. Näin siksi, että kaukalo naksahtaa paremmin paikalleen ilman kankaita ja kankaat eivät ainakaan pääse venymään. En tiedä siis suositteleeko valmistaja tällaisen kakun rakentamista.

Kankaiden pois ottaminen ja takaisin paikalleen laittaminen ei vie onneksi montaa minuuttia. Sillä siis menemme pääasiassa.

Ratasosan kanssa kankaita ei tarvitse siirrellä. Kankaat tulevat silloin eri tavalla.

Yoyoihin on saatavilla sen seitsemää sorttia lisäosia: seisomatelinettä, aurinkovarjoa, hyttysverkkoa, kuppitelinettä, reppua joissa rattaita kuljettaa.. Sadesuoja tulee paketin mukana. Nää muuten myös blokkaa auringon haitalliset säteet lähes täysin, kankaiden suojakerroin on 50.

Otin tän kuvan ihan vaan siksi, että Lontoo ja helmikuu. Ei meil vaa Turus.

Nyt meillä on käyttökokemusta näistä kärryistä kuukauden verran. Tykännyt olen. Niin myös Filip. Ei matkarattaat vuonna 2010 näin hyviä olleet. Silloin oon viimeks matkarattaiden renkaita tositarkoituksella potkinut. Pitkälle on tultu!

Jos jotain Yoyoissa voisi vielä kehittää, niin näitä ehdotan:
* kokoontaitto voisi olla vieläkin näppärämpi
* työntöaisan korkeus oli mulle (164 cm) hyvä ja miehelle (194 cm), vaikkei työntökorkeus ole säädettävissä, mutta työntöasento oli miehen makuun kapea. Leveämpi työntöaisa voisi lisätä mukavuutta harteikkaille tyypeille.

Erityiset ruusut tiskiin näistä:
* kankaiden laatu 10
* työntömukavuus vähintään 11 :D
* kuomu suojaa äärimmäisen hyvin ja sen saa kahteen asentoon
* jousitus, sille kaikki loput pisteet!