Hei neuvolan työntekijä!

Kiitos siitä mittaamattoman arvokkaasta työstä, jota teet suomalaisten perheiden eteen aina raskausajasta eskari-ikään.

Blogin Facebook-ryhmässä tehdyn gallupin mukaan neuvolalla on parhaimmillaan upeaa tietotaitoa ohjata perheitä sormiruokailussa. Koska nykypäivänä tiedon määrä on rajaton, ja aika asiakastyön lomassa uusien asioiden opiskeluun rajallinen, ja kiinteiden lisäruokien aloittaminen vain yksi osa suurta kokonaisuutta, haluan osaltani helpottaa työtäsi.  



Tämä sivu sisältää olennaisen tiedon sormiruokailusta suomalaiset ravitsemussuositukset huomioiden. Pikatietopaketti on rakennettu vastaten perheiden tarpeita: millaisia kysymyksiä, ajatuksia ja huolia heillä tyypillisesti on sormiruokailuun vauvansa kanssa tutustuessaan. Näiden pohdintojen kanssa he kääntyvät usein puoleesi neuvolakäynnin yhteydessä. 

Toivon, että tästä sivusta on sinulle apua asiakastyössäsi. 

Tämä sivu, kuten pääasiassa perheille suunnattu "Sormiruokailun ABC", päivittyy aina tarvittaessa, mikäli esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen lastenneuvolatyön suosituksiin, valtion ravitsemusneuvottelukunnan Syödään yhdessä -julkaisuun tai Eviran ylläpitämiin ohjeistuksiin koskien ruoka-aineiden turvallista käyttöä pikkulasten kohdalla tulee muutoksia.

Tästä linkistä pääset lukemaan Helsingin neuvoloissa jaettavan sormiruokailuohjeen.


NOPEA MUISTILISTA

SORMIRUOKAILUN KESKEISIMPIIN ASIOIHIN: 

 

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2016 julkaistusta Syödään yhdessä -julkaisusta löytyy ajankohtaiset ravitsemus- ja imetyssuositukset sekä pääkohdat 0-1-vuotiaan lapsen ruokavaliosta. Suosituksissa, joihin neuvoloissa annettava ravitsemusohjaus luonnollisesti perustuu, perheitä kannustetaan tutustumaan sormiruokailuun. Voit siis hyvillä mielin ohjata perheitä tutustumaan sormiruokailuun, ensimaistiaisista alkaen. 

Suosituksissa korostetaan lapsentahtisuutta ja sitä, että jokainen vauva tulisi kohdata aina tämän tarpeiden mukaisesti. Kiinteiden lisäruokien aloittamisajankohtasta kerrotaan sen riippuvan vauvan yksilöllisistä valmiuksista. 


KENELLE SORMIRUOKAILU SOPII?
Sormiruokailu sopii useimmille terveille, täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneille vauvoile.

Sormiruokaillakseen vauva ei tarvitse hampaita. 

MITÄ LAPSENTAHTISUUS RUOKAILUSSA MERKITSEE?
Lapsentahtisesti sormiruokaillessan vauva saa päättää mitä syö, mihin tahtiin ja kuinka paljon. Aikuinen päättää mitä lautaselta löytyy. Kun vauva saa päättää sen, milloin hän on syönyt tarpeeksi, oppii hän tunnistamaan kylläisyyden tunteen. Vauva nauttii siitä, kun saa edetä omaan tahtiinsa. 

YHTEINEN RUOKAHETKI
Vauva tulee mukaan perheensä ruokahetkiin aina silloin, kun se hänestä tuntuu hyvältä. Ensiviikkoina ruokaan tutustuessa vauva imetetään tai hän saa äidinmaidonkorvikkeen ennen kiinteää ateriaa. Vauva voi alkuun ruokailla vaikka kerran päivässä, tai useamminkin, jos hän on virkeä ja syömisestä kiinnostunut. Vasta lähempänä vuoden ikää ruokailukertoja tulisi mahtua päivään viisi.

Vauva voi alusta asti syödä perheensä kanssa samaa ruokaa, kunhan muutamat rajoitukset pidetään mielessä. Niihin hetkiin, kun vauva ei samaa ruokaa voi syödä, perhe voi valmistaa sormiruokaa vauvalle vaikkapa näillä Simppelin sormiruokakeittiön resepteillä

Sormiruokailu tarjoaa perheille hienon tilaisuuden ruokailla yhdessä. Yhteinen ruoka ja ruokailu perheen kanssa on vauvalle tärkeä sosiaalinen hetki.  

MILLOIN SORMIRUOKAILUN VOI ALOITTAA? 
Vauva voi aloittaa sormiruokailun aikaisintaan neljän kuukauden ikäisenä.

Suomessa suositellaan täysimetystä 4-6kk ikään. Perheen niin valitessa, ja vauvan kasvun niin salliessa, vauvaa voidaan täysimettää kuusi kuukautta, ja aloittaa sitten kiinteät ruuat suoraan sormiruokaillen.

On tärkeää, että vauvalta löytyy kiinteiden lisäruokien syömiseen vaadittavat valmiudet. Osittain tai täysin äidinmaidonkorviketta syövien vauvojen kohdalla edetään myös vauvan yksilöllisiä valmiuksia kuunnellen. 

Vauva ei tarvitse hampaita aloittaakseen sormiruokailun.

VALMIUDET
Ruokaileepa vauva omatoimisesti tai soseilla syöttäen, tulee hänellä olla seuraavat valmiudet: 

 Lähde: THL

Lähde: THL

Näiden neuro-motoristen valmiuksien lisäksi on tärkeää, että vauva itse on kiinnostunut ruokailemaan. Edetäänhän sormiruokailussa lapsentahtisesti. 

ENSIMMÄISET KIINTEÄT ATERIAT
Vauva voi aloittaa kiinteisiin lisäruokiin tutustumisen suoraan sormiruualla. Soseita ei normaalisti tarvita "välivaiheeksi", sillä kuten todettu: jos vauva on valmis syömään soseita, hän on valmis myös sormiruokailemaan. 

RUUAN TURVALLINEN KOOSTUMUS
Aloittelevan sormiruokailijan ruuan tulee olla

  • Hyvin pehmeää - aikuinenkin saisi sen muussattua kielellä kitalakeaan vasten
  • Tarpeeksi isoina paloina, jotta vauva saa tartuttua ruokaan

Tarkempia kuvauksia löydät ABC-osista.

SORMIRUUAN JA SOSEILLA SYÖTTÄMISEN YHDISTÄMINEN
Perheen niin toivoessa tai vauvan tilanteen jostain syystä vaatiessa, vauva voi ruokailla soseilua ja sormiruokailua yhdistäen. Soseillakin voi, ja pitääkin, lapsentahtisesti: vauvan viestejä kuunnellen ja kunnoittaen.

Tärkeää on muistaa se, että samaan aikaan kun vauva sormiruokailee, häntä ei saa syöttää. Tämä on turvallisuusasia. Sormiruokailijan suuhun ei saa laittaa mitään. Näin vauvalla on koko ajan tilanteessa kontrolli ja ruokailu on turvallista. Jos vauvaa syötetään soseilla, olisi parasta jos nämä kaksi ruokailutapaa pidettäisiin toisistaan erillään: vauva voi vaikka olla aamupalalla syötettävänä ja syödä lounaan omatoimisesti. 


TURVALLISEN SORMIRUOKAILUN SÄÄNNÖT
Jotta sormiruokailu olisi turvallista, aikuisen on pidettävä kiinni seuraavista asioista: 

  • Vauva syö vain pystyasennossa (syöttötuoli, aikuisen syli) 
  • Vauvan ei anneta koskaan ruokailla sitterissä, turvakaukalossa, bumbo-tuolissa tai vastaavassa. 
  • Sillä vauvan on aina voitava kumartua vaivatta eteenpäin, mikäli hänellä on tarve kakoa. 
  • Aikuisen on ymmärrettävä mitä kakominen tarkoittaa ja kuinka silloin toimitaan.*
  • Vauvan suuhun ei laiteta mitään, eikä sieltä kaiveta mitään pois.
  • Vauva syö vain aikuisen seurassa, häntä ei koskaan jätetä yksin. 
  • Ruuan koostumuksen tulee olla vauvan taitoihin nähden sopivaa. 

KAKOMINEN
Vauvan ja aikuisen kakomisissa on suuri ero: vauva kakoo kun ruuanpala on vielä kaukana hengitysteistä, paljon ylempänä nielussa, kuin mitä se aikuisen kakoessa olisi. Vauva voi kakoessaan jopa oksentaa, eikä se ole vaarallista. Useammin kakominen on kuitenkin pärskimistä ja köhimistä. Vauva työstää näin ruuanpalan takaisin suun etuosaan. Aikuisen on osattava pysyä tilanteessa rauhallisena ja pitää sormensa pois vauvan suusta, sillä hätääntymällä tai ruuanpalaa tavoittelemalla pois vauvan suusta, voi aikuinen aiheuttaa todellisen vaaratilanteen: ruuanpala meneekin kohti hengitysteitä. 

Jos perheitä huolettavat turvallisuusseikat, ruokailutyylistä riippumatta, voi olla hyvä kerrata ensiapuohjeet, jotka löytyvät täältä

OPPIIKO LEIKIN VARJOLLA SYÖMÄÄN? 
Takuulla!

Joskus (varsinkin vauvan sukulaisia) huolettaa se, oppiiko kaikilla aisteillaan ruokaan tutustuva vauva koskaan syömään meidän aikuisten mittapuun mukaan siististi. Tarkemmin ajateltuna on hiukan hullunkuristakin olla huolissaan nimenomaan sormiruokailijan syömistaidoista: alkaahan hän opetetalla "talon tavoille" usein jo ensimmäisestä ateriastaan lähtien. Treenaamalla itse oppii eniten. 

Alkuun sormiruokailija jättää jälkeensä toki paljon työtä rätille, mutta jokainen lapsi tekee niin jossain vaiheessa, ruokailutyylistä riippumatta. 

MITÄ HYÖTYÄ SORMIRUOKAILUSTA ON?
Sormiruokaillessaan vauva oppii ruuasta paljon: miltä ruoka näyttää, tuntuu, tuoksuu. Ja maistuu. 

Kun vauva saa laittaa omat näppinsä peliin, syöminen on hänestä hauskaa, ja samalla kehittyvät niin silmän ja käden yhteistyö kuin sorminäppäryys ja purentakin.

Sormiruokaillessaan vauva oppii paitsi syömään, myös tunnistamaan helpommin sen, milloin hän on kylläinen. Sormiruokailu tarjoaa myös aikuiselle mahdollisuuden päästää irti "tuputtamisesta" ja parhaimmillaan aikuinen osaa luottaa siihen, että vauva kyllä tietää paljonko on riittävästi ruokaa milläkin kerralla. Ja jos oikein hyvin käy, sormiruokailevan vauvan vanhempien kädet jäävät vapaiksi ja heille tarjoutuu tilaisuus syödä muukin ruoka, kuin jäätelö, lämpimänä.

Kun ruokailutilanne etenee vauvan päättäessä tahdin, pysyy touhu mielenkiintoisena. Samalla vauva saa harjoitella motorisia taitoja ja tutustua ruokaan kaikilla aisteillaan. Monet sormiruokailijat oppivat käyttämään aterimiakin jo vauvavuoden puolella, jos vain saavat tilaisuuden treenata taitojaan. 

SORMIRUOKAILUPETTYMYS
Imetyspettymys on tunnettu asia, ja siihen perheet saavatkin tukea neuvolasta. Joillekin perheille "epäonnistunut" sormiruokailu tuo myös pettymyksen tunteita. Perheet kaipaavat tilaa myös näille tunteille. Lohdutus ja tsemppaaminen ilman asian vähättelyä on auttanut monia perheitä näissä tilanteissa. 



PERHEET KIITTÄVÄT NEUVOLAA SORMIRUOKAILUN TUKEMISESTA

"Kivoimmalta on tuntunut se, että neuvolassa ollaan kysytty miten olemme ajatelleet tutustuttaa vauvamme kiinteisiin ruokiin. Ajatuksiamme on kuunneltu ja valintojamme tuettu, suositusten puitteissa."

"Terveydenhoitaja painotti, että vaikka kiinteistä ruuista kerrotaan jo 3kk-käynnilä, mitään kiirettä ei ole aloittaa. Hän muistutteli siitä, että valmiuksia olisi hyvä odotella." 

"Neuvolan terveydenhoitaja ei tiennyt sormiruokailusta paljoakaan, ja myönsi sen. Kyseli sitten lisätietoja minulta ja innostui asiasta. Saimme aikaan hyvän keskustelun. Tuntui hyvältä, että hän ei teilannut sormiruokailua vain siksi, ettei vielä ollut ehtinyt tutustua siihen." 

"Toiveitani kuuden kuukauden täysimetyksestä tuettiin. Terveydenhoitaja kertoi, että jos vauvan tarvitsisi saada painoa enemmän ennen puolivuotispäivää, ensisijaisesti sitä lähdettäisiin hakemaan imetystä tehostamalla. Häneltä olisin saanut siihen myös tarvittavat ohjeet. Emme niitä kuitenkaan tarvinneet, vauva kasvoi äidinmaidolla mainiosti ja alkoi sitten sormiruokailla."

"Meitä kannustettiin kokeilemaan sormiruokailua ja saimme neuvolasta hyvät ohjeetkin siihen." 

"Meille annettiin ohjeet, jotka sisälsivät myös sormiruokaosion. Tuli olo, että meihin luotetaan, ja että osaamme ja saamme valita itse."  
 



JÄITKÖ KAIPAAMAAN LISÄTIETOA?
Kirjoittamani Simppeliä sormiruokailua -teos on ainoa markkinoilla oleva suomalainen sormiruokailuun keskittyvä teos, joka noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia. Teoksessa on sormiruokareseptien lisäksi kattavasti tietoa mm.

  • vauvan ensikuukausista äidinmaidolla tai äidinmaidon korvikkeella kasvettaessa
  • kiinteiden lisäruokien aloittamiseen tarvittavat valmiudet
  • sormiruokailun turvallisuuseikat
  • muista ruokateemoista, kuten ruuan vaikutuksesta yöuniin ja ruokakasvatukseen liittyviä asioita.

Olen kirjoittanut teoksen moniammatillisessa yhteistyössä mm. ravitsemusterapeutin, neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolääkärin, imetysohjaajien (IBCLC), fysioterapeutin sekä lasten allergologin kanssa.