Taaperon luumupiirakka

Taaperon luumupiirakka

Ihan heti alkuun: tämä piirakka sopii jo kuuden kuukauden ikäisille sormiruokailijoille, jos jätät hunajan pois. Halusin sitä nyt laittaa, koska mielestäni taikina kaipasi "jotain". Lopputuloksessa hunaja ei maistunut, mutta kun maistoin raakaa taikinaa ennen hunajan lisäämistä, ei se maistunut oikein millekään.

Olen tehnyt usein vähän vastaavaa piirakkaa omenoista, mutta runsaalla voilla ja sokerilla. Mielestäni tämä taaperoversio ei kyllä sille häviä. Ja tähänkin reseptiin voit laittaa luumujen tilalle ihan mitä ikinä haluat. Jippo on se, että vuoan pohja peittyy. Taikinakuoren alla hedelmät tai marjat muuttuvat hiukan kuin hilloksi. Näistä minun luumuistani tuli ihanan kirpsakkaa sosetta. Luumuni olivat vielä ehkä hivenen raakoja tai jotain hapanta sorttia. Meitä se ei haitannut, koska tykätään kaikesta happamasta. Mutta jos teidän sormiruokailijanne on enemmän makean perään, valitse super kypsiä luumuja. Tai laita mukaan vaikka muutama ruokalusikallinen vadelmaa toisen luumun sijasta. 

Pohjaa ei tosiaan ole, vain kansi. Jos käytät isompaa vuokaa kuin minä (halkaisija 12 cm), tee suosiolla tuplamäärä taikinaa. Tähän vuokaan riitti juuri ja juuri tuo tekemäni määrä. 

 

 Hiukan öljyä alle ja tavaraa sen verran, että vuoan pohja peittyy.  

Hiukan öljyä alle ja tavaraa sen verran, että vuoan pohja peittyy.  

Minusta helpoin tapa saada taikina piirakan kanneksi, on muotoilla taikinasta muutama läpyskä käsien välissä ja sitten painaa se täytteen päälle. Tätä taikinaa ei mitenkään päin, ainakaan minun taidoillani, voi kaulita ja sitten siirtää kokonaisena vuokaan. Ohuet läty ovat niksini teille. Eikä muuten ole niin nuukaa sen  kanssa, että peittyvätkö kaikki luumut. Kunhan suurinpiirtein saat kannen aikaiseksi, niin täytehedelmät kyllä muhivat riittävästi.

 Kotikutoisen näköinen, ja saa ollakin. Jotenkin tosi symppis! 

Kotikutoisen näköinen, ja saa ollakin. Jotenkin tosi symppis! 

Vauvan omenalätyt

Vauvan omenalätyt

Jos sormiruokailija löytää sienen. Itse.

Jos sormiruokailija löytää sienen. Itse.