Kuuma (varhais)peruna

Kuuma (varhais)peruna

Kotimaisen varhaisperunan sesonki on käynnissä ja Simppelin sormiruokakeittiön FB-ryhmässä on viime päivät keskusteltu siitä, että mikä olikaan ohjeistus varhaisperunoiden suhteen, kun kyseessä ovat vauvat.

Ihan alkuun:

Mikä on varhaisperuna?

Varhaisperuna ei ole sama kuin uusi peruna, vaikka ne usein toisiinsa sekoitetaankin.

Varhaisperunan satokausi alkaa loppukeväästä tai ihan alkukesästä. Uusi peruna taas nostetaan elo-syyskuussa.

Varhaisperunalajikkeita ovat esimerkiksi Siikli, Timo, Colomba, Annabelle ja Ariel sekä Ruotsista tuotava Swift.

Saako varhaisperunaa antaa vauvalle?

Uusissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa, kohdassa "Ruoka-aineiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita" (s. 113) varhaisperunasta sanotaan seuraavaa:

 Arja Lyytikäinen täydensi puhelinkeskustelussamme, että kiinteisiin tutustuvalla imeväisikäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä 4-7kk ikäistä vauvaa.

Arja Lyytikäinen täydensi puhelinkeskustelussamme, että kiinteisiin tutustuvalla imeväisikäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä 4-7kk ikäistä vauvaa.

Perunoista yleisesti noissa samoissa suosituksissa sanotaan, että itäneitä, vihertäviä tai vaurioituneita perunoita ei suositella kenellekään. Niissäkin mm. solaniinipitoisuus on liian korkea.

Mutta minkä ikäinen on tässä yhteydessä imeväisikäinen, joka tutustuu kiinteisiin? 

Soitin 22.6. Eviran tuoteturvallisuusyksikköön, jossa työskentelee Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri, ja pyysin häntä tarkentamaan uusien suositusten "varhaisperunakieltoa". Lyytikäinen kertoi seuraavaa: 

 "Peukalonpäätä suurempia varhaisperunoita voi antaa lapselle maisteltaviksi sitten, kun hän on yli 6-7 kuukauden ikäinen. Tämä ikäraja siksi, että lapselle ei aloitettaisi kiinteitä juuri varhaisperunalla, jota sitten yksipuolisesti tarjottaisiin. Lisäksi varhaisperunasta tulee pahaa sosetta, jos soseita olisi tarkoitus antaa."

Nitraatti onkin monelle vanha tuttu, mutta:

Mitä solaniini on ja miksi sitä tulee välttää?

Solaniini on myrkyllinen glykoalkaloidi, jota syntyy perunaan valon vaikutuksesta. Jos mukulat altistuvat valolle, niihin kertyy solaniinia. Ja jos ymmärsin oikein, varhaisperunoiden solaniinipitoisuuteen vaikuttavat lisäävästi myös mm. kylmä ja sateinen keli (tyypillinen kevätkeli Suomessa), koska ne stressaavat perunaa. Myös kolhiintuminen ja itäminen vaikuttavat solaniinipitoisuuksiin. Perunoita tulee siis kohdella hellästi ja säilyttää valolta suojattuna.

Solaniinimyrkytys voi aiheuttaa lieviä oireita, kuten vatsakipua ja pahoinvointia, tai vakavia hermosto-oireita kuten sekavuutta, huimausta ja näköharhoja. Solaniinin aiheuttamat oireet alkavat noin 8-12 tunnin viiveellä.

Eri ihmiset kestävät solaniinia eri tavalla.  Siksi virallinen suositus on se, että ei kannata kokeilla miten oma vauva solaniinista selviytyy.

Vaikka varoittelu voi tuntua liioittelulta, on silti hyvä olla perillä siitä miksi varhaisperunoita ei suositella ihan pienimmille pikkuihmisille. Jokainen voi sitten tietoisesti valita mitä pottua muksulleen tarjoilee.

Mutta mikä se sääntö peukalonpään kokoisista ja sitä suuremmista perunoista oli?

Postauksen ensimmäisessä kuvassa minulla on kädessäni sen kokoisia varhaisperunoita, joita pienempiä Turun kauppatorilla perunoita vuosia myynyt kauppias ei tarjosi vauvoille.

Ohjeistus on, että aikuisen peukalonpäätä pienemmät perunat eivät sovi syötäviksi varsinkaan pienille lapsille. Niitä isompia voi sitten tarjota osana monipuolista ruokavaliota, kunhan kiinteiden kanssa ollaan päästy jo vauhtiin.

-- 

 * Kirjoitusta on päivitetty 22.6.2016 ja lisätty Evirassa työskentelevän, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin, Arja Lyytikäisen haastattelu.

Lähteinä käytetty seuraavia: 1, 2, 3, 4, 5, 6.

 

 

 

Vauvan perunasalaatti

Vauvan perunasalaatti

Vauvan mikromunakas

Vauvan mikromunakas